Frans J. Rantanen kirjoitti Ruijan suomalaisten surkeasta tilanteesta Suomalainen Suomi -lehteen 8 / 1937, sivuilla 643 - 648. Pohjois-Norjassa asui noin 7000 - 8000 suomalaista, jotka olivat asuneet siellä satoja vuosia. Heidän tarkka määränsä ei ollut tiedossa. Norjan hallitus ei ollut julkistanut tietoa. Se halusi norjalaistaa alueen suomalaisen ja saamelaisen väestön käyttäen raakoja hallinnollisia keinoja. Suomalaisella vähemmistöllä ei ollut kirjastoja, sanomalehtiä eikä kouluja. Ja viranomaisten ainoa kieli oli norja. Alueen ainoa suomalainen kirjasto oli ollut Vesisaaressa, mutta se oli suljettu ja rappeutumassa ja sen kirjat oli viety ullakolle. Huomattavia Pohjois-Norjan suomalaisseutuja olivat Rantasen mukaan Vesisaari, Alattio (Alta), Porsanger (Porsanki) ja täysin suomalainen Skibotn (suomeksi Jyykeä, jota nimeä Rantanen jostain syystä ei käytä). Jyykeän suuri enemmistö oli suomalaisia. Mutta Jyykeän koulussa oppilaita rankaistiin, jos he puhuivat suomea. Opettajat Rantasen mukaan ymmärsivät suomea, mutta eivät saaneet puhua oppilaille suomea, vaan ainoastaan norjaa. Alueen pappi, virkamiehet ja lehdistö olivat norjalaisia ja nämä painostivat suomalaista enemmistöä puhumaan norjaa, Norjan hallituksen jyrkän norjalaistamis-politiikan mukaisesti. | Rajalla takavarikoidut sanomalehdet Petsamon Sanomat sanomalehti yritti painattaa lehden Kirkkoniemessä ja saada lukijoita Norjan puolelta, mutta Norjan tulli takavarikoi rajalla lehden koko painoksen. Takavarikko todennäköisesti tuhosi lehden talouden. Petsamon Sanomat julkaisi vain neljä numeroa vuonna 1929, ensimmäinen ilmestyi maaliskuun 13. päivä. Taloudelliset edellytykset olivat hyvät, mainoksia oli paljon. Suurin osa mainoksista tuli Norjan Vuoreijasta, Vesisaaresta ja Kirkkoniemestä. Norjan puolella oli selvästi tarvetta suomenkieliselle sanomalehdelle, mutta Norjaan lehteä ei saanut viedä. Norjan hallitus ei todellakaan rohkaissut suomalaista vähemmistöään puhumaan tai lukemaan suomeksi. Koulut olivat vain norjalaisia ja suomi oli kouluissa kielletty kieli. Kansalliskiihkoiset Norjan hallitukset eivät halunneet suomalaisen vähemmistönsä lukevan mitään suomeksi. Norjan hallitus halusi eristää suomalaisen vähemmistönsä Suomesta. Vuonna 1932 Norjan hallitus otti käyttöön vientitullit, jotka vaikeuttivat norjansuomalaisten taloudellisia yhteyksiä Suomeen. Vehnäjauhosäkin vienti Suomeen maksoi 5 kruunua, mutta Ruotsiin vain 2½ kruunua. Hallitus halusi rajoittaa taloudellisia siteitä Suomeen. |
0 Comments
|
RaimoTutkija Archives
May 2013
Categories |