Arvi Lind kertoo uutisia Neuvostoliitosta ja Baltiasta vuonna 1991. YLEn uutisointi oli tuona vuonna yllättävän avointa verrattuna 1970- ja 1980-lukujen äärimmäisen varovaiseen uutisointiin itänaapurista. Alla vaihtoehtoisia uutistapoja, joita YLE on joskus soveltanut joissain asioissa.

Jos YLE olisi noudattanut 1970-luvun uutisoinnin periaatteitaan, YLEn uutisista olisi puuttunut paljon vuonna 1991. Todennäköisesti tällöinkin TV-uutiset olisivat kertoneet varovasti kymmenien tuhansien ihmisten mielenosoituksista ja vallankaappauksesta, mutta TV olisi painottanut suuresti vallanpitäjien näkökulmaa ja piilottellut opposition näkemyksiä. Sekä leimannut opposition kielteisesti - samaan tapaan kuin 1970-luvulla YYA-sopimuksesta keskustelua haluavia, koska Suomen hallitukset eivät halunneet asiasta mitään julkista keskustelua.

LUKEMATTOMIA UUTISIA

Suomesta ja Euroopasta. Alla espanjalainen uutistenlukija.

Jos kansalainen ei voi arvostella presidenttiä tai entisiä presidenttejä näiden toimista ja vielä joutuu vainotuksi arvostelunsa vuoksi, on se taas yksi diktatuurivaltion piirre lisää. Jos piirteitä kertyy tarpeeksi, voi sanoa vaalien olevan Suomessa demokratian kulissit, muiden piirteiden osoittaessa epädemokratiaa tai jopa diktatuuria.
__

Paavo Lipponen on usein solvannut PS-puoluetta vuodesta 2008 lähtien ja maininnut mielestään epäilyttävänä henkilönä Jussi Niinistön. Asian tausta on sama kuin Lipposen kesäkuussa 2007 saama Freudenthal-mitali, salainen valtataistelu: Lipponen on ruotsalaismielinen ja Niinistö ei. Suomalaisuuden Liitossa toiminut Niinistö tietää liikaa asioista, joista Lipponen ei halua puhua, ainakaan suomeksi.

Kansanedustaja Sulo Aittoniemi vastusti kielilakia ja lykkäsi kielilakiäänestystä. Pian sen jälkeen helmikuussa 2003 TV2:n Ajankohtainen Kakkonen haastatteli luopuvia kansanedustajia, myös Suloa. Hän kertoi ehkä ostavansa Lapista entisen kyläkoulun. Puhuiko Sulo Aittoniemi kielilaista, ei selvinnyt. Mutta toimittajan ja myös juontajaparin (Salla Paajanen ja Pasi Toivonen) olisi pitänyt mainita tämä tärkeä yksityiskohta.

Kielilakiäänestyksessä oli läsnä Ruotsin suurlähettiläs, jonka piti tulla äänestykseen toistamiseen Aittoniemen lykkäyksen vuoksi. A2 haastatteli Aittoniemen lisäksi myös muita luopuvia kansanedustajia, kuten Klaus Bremeriä, Sirpa Pietikäistä ja Marjatta Stenius-Kaukosta. Sanoja suurlähettiläs tai kielilaki A2 ei maininnut. Sensuuri esti toimittajia tätä sanomasta.

EUROn vastuuton talouspolitiikka

Euron sääntöjä ei noudatettu 1990-luvulla: Belgia ja Italia eivät täyttäneet rahaliiton ehtoja, mutta ne silti otettiin mukaan, Ranskan vaatimuksesta. Belgia ja Italia olivat jo tuolloin liian velkaisia euroon.

Kreikka hyväksyttiin euroon sen väärennettyä tilastoja, mikä paljastui vuonna 2004. Virallisen tilaston väärentäminen on diktatuurivaltion piirre.

2000-luvulla €uroalueen Saksan ylijäämää lainattiin pankkien kautta mm. Irlantiin ja Espanjaan, joissa lainarahaa käytettiin liian monien asuntojen rakentamiseen. Talouden vääristymä eli "asuntokupla" aiheutti Irlantiin ja Espanjaan laman - ja tuhansia keskeneräisiä taloja.

EKP määrää koron koko euroalueelle, vaikka maiden taloudet ovat hyvin erilaisia. Tätä tosiasiaa ei mikään rahan lainaaminen muuta miksikään.

Euroon Suomi liittyi 1999 ja valuutta otettiin käyttöön 12 Euroopan maassa 1.1.2002. Euron ongelmat eli Etelä-Euroopan maiden löysä ja vastuuton taloudenpito selvisi Suomelle vasta vuonna 2010 Kreikan osalta, jolloin Suomikin joutui ottamaan miljardeja velkaa ja lainaamaan sen ongelmamaalle, kenties saamatta koskaan rahaansa takaisin.

Vuoden 2007 vaaleissa eikä hallitusneuvotteluissakaan ei ollut esillä tulonsiirrot Suomen veronmaksajilta Euroopan pankeille. Kuitenkin keväällä 2010 silloinen valtiovarainministeri väitti, että suomalaisten palkat ja eläkkeet ovat vaarassa, jos Kreikalle ei anneta miljardin euron tukea.
 
Myös Japanilla on vakava velkaongelma, mutta se ei silti tee hätäisiä ja mielettömän kalliita talousratkaisuja valuuttansa jenin vuoksi.

EU:n komissio olettaa kansoilla olevan mielettömiä summia käytettäväksi pankkien saataviin ja ongelmamaihin. On helppo tuhlata toisten rahaa, Euroopan kansojen työllään ansaitsemaa. Tulevat sukupolvet vielä kiroavat nykyiset poliitikot, jotka jättävät heille mielettömän velkataakan.

Velkakriisi on mahdollista lopettaa erottamalla ongelmamaat eurosta. Euroopan pankit ryöstävät Suomen kansalta miljardeja euroja: niiden pitäisi itse kärsiä luottotappiot Etelä-Euroopan maista, mutta ne maksattavat tappionsa euromaiden veronmaksajilla, myös suomalaisilla.
Kukaan EU:n johdossa ei valvonut velkamaiden ongelmia.