joulu

Salaiset teot

6/6/2013

6.6.2013 on kulunut kymmenen vuotta kun Tarja Halonen allekirjoitti kielilain, vieraan maan kansallispäivänä ja koko lain sisältö on vieraan maan vaikuttama. Ainuttakaan TV-juttua tai artikkelia sanomalehdissä tai aikakauslehdissä ei ole aiheesta kirjoitettu kymmeneen vuoteen, mikä osoittaa Suomen tiedotusvälineiden sensuurin tiukkuutta. Koko aihe "Ruotsin vaikutus Suomeen" on sensuroitu. Ylipäänsä Suomen media ei ole arvostellut tätä presidenttiä tai hänen aikansa hallituksia juuri ollenkaan - se on poliitikkojen liekanarussa. Ja YLE on täysin poliitikkojen hallitsema.

Tarja Halosen salainen puhe huhtikuussa 2001 osoittaa, että hän ei pidä kansoja ja ihmisiä tasa-arvoisina. Hänen hallintonsa sorti kansalaisia ja yksilöitä jotka arvostelivat hallitusta ja hänen puoluettaan. Ja virkanimitykset olivat kauttaaltaan poliittisia.

Kaikki kansat ovat tasa-arvoisia. Mutta mitä kertoo Suomesta 1800-luvun rasistien aatteen salailu mediassa ja jopa rasistien mukaan nimetyt mitalit? Axel Olof Freudenthal väitti nimimerkillä "af" Nylands Dragon -lehdessä helmikuun 22 vuonna 1860 että vain tietyt kansat voivat luoda kulttuuria - loukkaava ja rasistinen väite (Puntilan kirja 1944 Ruotsalaisuus Suomessa, sivu 228). Ja kansalliskiihkoinen Freudenthal esitti loukkaavia ja täysin perättömiä väitteitä monista kansoista. (Eikä hän ollut ainoa kansojen solvaaja)

Ja vielä tammikuussa 2006 rkp piti internet-sivullaan häntä esikuvanaan: http://web.archive.org/web/20050214075338/www.sfp.fi/fi/page.php?pageid=44

Tämmöinen kansalliskiihkoisen 1800-luvun rasistin ihailu (pitkäaikaiselta hallituspuolueelta) olisi täysin mahdotonta tavallisessa demokratiassa. Selitys on tietysti kivikova TV- ja lehdistösensuuri, joka on jatkunut kymmeniä vuosia.

Freudenthal-mitalia alettiin jakaa vuonna 1937, ehkä natsi-Saksan luoman kansalliskiihkon innoittamana. Eikä silloinkaan 1937 Suomen lehdistö tästä paljoa kirjoittanut, todennäköisesti aihe oli jo silloin vaiettu eli sensuroitu.

Ruotsin lehdistö ihaili Kansallista Rotyhygienian laitosta sekä 1800-luvun rasisteja kuten Gobineauta 28.3.1930 (lähde Aira Kemiläisen kirja 1992, sivu 364). Ainakin osa Ruotsin lehdistöstä oli natsi-Saksan puolella sodan aikana ja mailla oli läheistä yhteistyötä sotilaiden kauttakuljetuksessa Ruotsin halki ja sotatarvike- ja malmikauppaa.

Monia muitakin 1800-luvun rasisteja pitäisi median esitellä nykyisen sensuurin (eli täydellisen ja yksimielisen vaikenemisen) sijasta: Peter Munch, Sohlman jne.

YLE ja muut TV-kanavat ovat täysin sensuroineet Freudenthal -mitalin ja koko aihepiirin. Sama koskee lehdistöä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali

0 Comments

Suomi valtiona

1/7/2012

0 Comments

Suomi valtiona edustaa poliittista järjestelmää, jossa on selviä diktatuurijärjestelmän piirteitä. Näitä ovat esimerkiksi poliittiset virkanimitykset, salainen päätöksenteko, tiedotusvälineiden riippuvuus päättäjistä, tiedotusvälineiden propaganda eli vääristelty tieto, tiedotusvälineiden sensuuri ja tiedon järjestelmällinen pimitys (historian vaietut aiheet, virkamiesten puoluekanta, todellinen päättäjä pimitetään, asioista hyötyjä salataan jne).

Samantapainen osittainen diktatuurijärjestelmä on kaikissa maissa, joita sosiaalidemokraatit ovat hallinneet pitkään. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi ovat samalla tavalla osittain diktatuurimaita kuin Suomikin. Kaikissa näissä maissa virat ovat puolueiden jäsenten etuoikeuksia ja sensuuri peittää tämän tiedon kansalaisilta.

Asun Tuusulassa. Tämä nettisivu tuus.weebly.com on nimetty Tuusulan mukaan.

Kunnan jokainen virkamies edustaa jotain puoluetta (sdp, kok, kesk jne), mutta paikallislehti tai muu tiedotusväline, kunta, ammattiliitto tai virkamies itse ei kerro sitä koskaan. Kansalaiset ovat täysin tietämättömiä virkamiesten puoluekannoista, mutta valtapuolueet tietävät asian tarkkaan. Tässä on selvästi kyse salaisesta päätöksenteosta. Esimerkiksi osa kunnanvaltuutetuista (kuten valtapuolueiden johtavat henkilöt) tietää virkamiesten puoluekannan ja osa ei. Salainen päätöksenteko on diktatuurivaltion tuntomerkki.

Paikallislehti levittää vallanpitäjien suosimaa tai näille vaaratonta tietoa (kuten epäpoliittisia henkilöjuttuja). Muutama vuosi sitten nuori naistoimittaja kertoi tässä ilmaislehdessä kunnanjohtajan olevan vapaamuurari. Kunnanjohtaja väitti asian olevan hänen yksityisasiansa ja paheksui asian julkistamista. Pitkään työskennellyt toimittaja siirtyi pian muihin töihin - ehkä hänet savustettiin paikallislehdestä.

Myös kaikki valtion virkamiehet on nimitetty puoluejäsenyyden perusteella. Suurin osa valtion virkamiehistä on sdp:n jäseniä. Valtapuolueet sdp, kok, kesk jne kahmivat kaikki virat ja samalla asettavat tavallisen kansan käytännössä virkakieltoon. Puolueisiin kuulumaton tai puolueiden muuten sortama ei koskaan pääse virkamieheksi. Kansalaiset eivät ole yhdenvertaisia.

Koulut levittävät vallanpitäjien käsitystä historiasta, jossa järjestelmällisesti vaietaan monista asioista. Poliitikkojen täysin hallitsema opetusministeriö päättää kouluissa ja yliopistoissa opetettavista ja sensuroitavista aiheista.

Tuusula kuten kaikki Suomen kunnat ovat Helsingin johtavien poliitikkojen tarkassa ohjauksessa, kunnan päättäjien ja virkamiesten (sokean) puolueuskollisuuden johdosta. Ohjaus on tietysti salaista, puoluejärjestelmään perustuvaa. Tämä on selvä diktatuurivaltion piirre, totalitaarisissa maissa vallanpitäjät hallitsevat kansalaisia myös kuntatasolla. Demokratiaan kuulumattoman puoluevaikuttamisen kautta.

Puolueet keräävät tietoa ihmisistä

On selviä viitteitä Suomen kansalaisiin kohdistuvasta urkinnasta. Puolueet eivät voi nimittää itselleen uskollista virkamieheksi, jos ne eivät tiedä riittävän monien kansalaisten puoluekantoja. Ihmisten yksityisyys vaarantuu, kun Helsingissä sijaitsevat puoluetoimistot tietävät ehkä satojen tuhansien ihmisten puoluekannan ja muita henkilöönsä liittyviä tietoja kansalaisten itsensä tietämättä asiasta. Puolueet tekevät läheistä yhteistyötä valtakunnan tasolla, joten ne todennäköisesti vaihtavat kansalaisista keräämiään tietoja keskenään.

Tauoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa sanottu sana vallanpitäjistä saattaa päätyä näiden itsensä tietoon. Esimerkiksi siten, että vasemmistoliittolainen virkamies kertoo tietyn henkilön mielipiteestä puolueelleen; tietojen vaihdon myötä kansalaisen mielipide on pian kaikkien puolueiden tiedossa. Urkkijan puoluekanta voi olla myös kok, sdp, kesk, vihr tai rkp. Presidenttiä, ministeriä tai vaikkapa johtavaa demaripoliitikkoa ei kannata arvostella, jos puolueen jäsen on läsnä.

Urkinnalla puolueet valvovat yhteiskuntaa ja sortavat kansalaisia. Kansalaiset ovat puolueille suosittavia (puolueiden jäseniä), tavallisia ja sorrettavia. Kahdesta viimeisestä ryhmästä tuskin kukaan pääse virkamieheksi.

Oikeassa demokratiassa asiat ovat julkisia ja aidosti pätevin nimitetään virkamieheksi, vaikka tämä ei olisikaan valtapuolueiden jäsen. Suomessa on selviä diktatuurivaltion piirteitä. Median (sanomalehdet, TV, radio, lehtien nettisivut) sensuuri estää kansalaisia tietämästä riittävästi vallanpitäjistä. Poliitikot valvovat tiedotusvälineitä ja levittävät niiden kautta vääristeltyä ja sensuroitua sanomaansa.

0 Comments

Norja

12/3/2011

0 Comments

Islantilaisten tavoin myös norjalaiset ovat kiinnostuneita viikinkien ryöstöretkistä, ymmärtämättä ryöstöretkien muille kansoille aiheuttamia suuria kärsimyksiä. Matkoillaan viikingit ryöstivät, murhasivat ja ottivat orjia. Norjan kielen kippis-sana on alkuaan tarkoittanut pääkalloa. Norjalaisen P. Munchin rasismista katso http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Andreas_Munch.

The Norwegian drinking toast (skål) has a rather macabre background; it originally meant 'skull'. The word has come down from a custom practiced by the warlike and terrorist Vikings who used the dried-out skulls of their enemies as drinking mugs, with the evident advantage that the mug held a large quantity of mead and could be easily replaced.

The Viking raids are remembered: Spanish-speaking mothers warn their children that if they do not behave, the Norwegian (el noruego) will carry them off.

Norja on hyvin vanhoillinen maa. Vuonna 1994 Lillehammerissa järjestettiin talviolympialaiset. Eri lajien tunnuksena oli kivikauden luolamaalausten tyyliä jäljitteleviä kuvioita. Kivikautta symboloivat kuviot kertovat, mihin norjalaisten henkinen elämä suuntautuu.

Bjørnstjerne Bjørnson: the multiplication of languages is a bad thing in any country, since it adds to the difficulties on the working as well as the business man.

The legend that his ancestors drank the most ardent mead from the skulls of their enemies has tinctured the modern attitude of mind toward all the Scandinavians.

The National Geograpchic Magazine, 1924, Maurice Francis Egan: Norway and the Norwegians, pp 660

Norjalaislaivat pyytävät valaita Atlantilta kuin satoja vuosia sitten, vaikka ne olisivat kuinka uhanalaisia. Ja valtamerten kalojen ylikalastuksesta ovat osaltaan vastuussa myös norjalaiset. Norjalaisiakin pahempia valtamerten kalakantojen tuhoajia ovat espanjalaiset kalastuslaivat.

Pohjois-Norjan suomalaiset

Eräs pohjoissuomalainen kertoi, että hänellä on enemmän sukulaisia Oslossa kuin Helsingissä. Nämä ovat 1800-luvulla muuttaneet Pohjois-Suomesta Pohjois-Norjaan nälkävuosia pakoon ja nykyaikana heidän jälkeläisensä ovat muuttaneet maan pääkaupunkiin.

Pohjois-Norjassa on asunut satoja vuosia suomalainen vähemmistö, jota norjalaiset ovat vainonneet ja norjalaistaneet.

Kveenien eli norjansuomalaisten ("nor-su") asuinpaikkoja ovat Pohjois-Norjassa mm. Jyykeä, Jyykeänperä (= Skibotn), Alattio (= Alta), Pykeijä (Pykeä tai vokaalisoinnun vastaisesti Pykeija), Vesisaari (Vadsø), Kirkkoniemi, Näätämö (= Neiden). Pohjois-Norjassa asuu myös norjalaisia ja saamelaisia; osa suomalaisista on kieleltään norjalaistuneita.

Varhaiskeskiajalla suomenheimoiset karjalaiset purjehtivat Vienan merta pitkin kauas pohjoiseen aina nykyiseen Pohjois-Norjaan saakka. Suomalaiset puolestaan kulkivat Tornion- ja Muonionjokea pitkin pohjoiseen Kilpisjärvelle, josta oli lyhyt matka Pohjois-Norjaan. Länsi-Ruijan suomalainen asutus on selvästi vanhempaa kuin Itä-Ruijan. Pohjois-Norjan suomalaisten ja karjalaisten naapureina olivat saamelaiset ja norjalaiset.

1700-luvulla alkoi Pohjois-Norjaan ulottunut suomalaissiirtolaisuus. Norjalaiset eivät suvainneet suomen kieltä. Siirtolaisuus kuitenkin jatkui 1800-luvulla, sillä Suomessa työntävänä tekijänä oli voimakas väestönkasvu ja toisaalta nälkä- ja katovuodet sekä sortovuodet.

Norjan päättäjät käyttivät kveeni-sanaa, jolla paikalliset norjalaiset pilkkasivat suomalaisia. Norjalaiset pyrkivät raaoin hallinnollisin keinon norjalaistamaan alueen suomalaisväestön. Huomattava osa suomalaisista joutui norjalaistamaan sukunimensä.

Norja oli 1800-luvulla köyhä maa, ja huomattava osa Norjan väestöstä muutti Amerikkaan. Myös Pohjois-Norjan Vesisaaresta muutettiin Amerikkaan.

Pohjoiskalotissa kylät ovat kielittäin, on norjan-, saamen- ja suomenkielisiä kyliä.

Paikallinen suomen kielen murre

Norjan kielen vaikutus tuntuu kaikkialla Ruijan suomalaismurteissa, mutta saamen vaikutusta havaitsee vain paikoin: toisinaan saame vaikuttaa paikalliseen ruijansuomeen suhteellisen voimakkaasti, toisinaan taas saamen kielen vaikutus puuttuu täysin. Vahvinta saamen kielen vaikutus on Jyykeässä, Pyssyjoella ja Taanassa.

Norjan kansallisrunoilijan salatut suomalaiset juuret

Norjan kansallisrunoilija Bjørnstjerne Bjørnson syntyi 8.12.1832 ja kuoli 26.4.1910. Hän vieraili Suomessa vuonna 1888. Matkallaan hän tapasi mm. Juhani Ahon ja Sakari Topeliuksen. Bjørnson ilmaisi usein tukensa Suomelle sortovuosien venäläistämistä vastaan. Neljä suomalaista lähetti hänen haudalleen seppeleen, jossa luki "Bjørnstjerne Bjørnsonille, Norjan suurelle runoilijalle, joka rauhoitti maanpakolaisia suomalaisia koskaan unohtumattomalla sydämen ja neron terwehdyksellä".

Suomessa luettiin sortovuosina 1900-luvun alussa paljon Bjørnsonin runoa Viimeisen postin saavuttua Suomesta: (1903, ote)

Oikeuden ne tappaa, aatteen,

joka vuosisatain vierren

tukenut on maata, pettää

pohja, kaikki kallistuvi

Mutta miksi Bjørnson oli suomalaismielinen? Koska hän tiesi suomalaiset juurensa. Bjørnstjerne Bjørnsonin esi-isät olivat Taalainmaalle 1500-luvulla houkuteltuja savolaisia niin sanottuja metsäsuomalaisia, jotka 1600-luvun ruotsalaisten vainojen aikaan pakenivat Norjan puolelle. Vielä tänäänkin Taalainmaan asukkaiden enemmistö tuntee suomalaiset juurensa. Aihetta on tutkinut Matti Höök. Urho Kekkoselle esiteltiin Ruotsin valtiovierailulla 1960-luvulla viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen, nähtävyytenä. Bjørnson oli metsäsuomalaisten jälkeläisiä, mutta muut Norjan kuuluisat taiteilijat Grieg ja Ibsen olivat ihan perusnorjalaisia.

Bjørnstjerne Bjørnsonin suomalaistaustaa eivät kerro Norjan eivätkä Suomen tiedotusvälineet. Esimerkiksi norjankielisen Wikipedian Bjørnson-sivulla ei ole mitään hänen suomalaiseen taustaansa tai Suomeen viittaavaa. Eikö tämmöisen tosiasian luulisi olevan pikemminkin yhteistyön etu, mutta ei - norjalaisjournalistit sensuroivat kansallismielisyytensä vuoksi ja suomalaisjournalistit poliitikkojen pohjoismaisen suuntauksen ja siihen liittyvän sensuurin vuoksi.

"Pohjoismainen yhteistyö" on propagandaa: se tarkoittaakin yhteistä tiedon pimitystä sekä eri maiden valtapuolueiden kansallismielisyyden yhdistämistä. Pohjoismainen yhteistyö ei heikennä kansallismielisyyttä, vaan voimistaa sitä. Media huijaa kaikkia pohjoismaalaisia ja suomalaisia eniten.

0 Comments

Lehdistö levittää vallanpitäjien valheita

12/3/2011

0 Comments

IS ei kertonut Kreikan ja Portugalin tukipaketeista mitään pääkirjoituksessaan 2.12.2011, arvioidessaan hallituksen muodostamista PS:n kannalta. PS ei mennyt hallitukseen, koska (seuraavan TV ja lehdet jättävät usein kertomatta:) se ei halunnut tukea miljardeilla euroilla Portugalin ja Kreikan tukipaketteja. Mielipidetiedustelujen mukaan kansa oli asiasta samaa mieltä, "ei tukea ongelmamaille". Kokoomus vaati tukipakettien hyväksymistä hallituksen ehtona ja levitti vielä väärää tietoa asiasta. Jopa 78 kansanedustajaa petti vaalilupauksensa tukipaketeista (vaalikoneen vastaukset Portugalin tukipaketista), mutta ei PS. Sanoma-konsernin Ilta-Sanomat on lähellä vallanpitäjiä (kok, sdp) joten se tuskin koskaan kertoo länsimaita hallitsevasta Bilderberg-salaseurasta.

Toinen iltapäivälehti Iltalehti kyllä kertoi Bilderberg-salaseurasta kesällä 2011, mutta höpötti pääkirjoituksessaan samaa kuin IS eli ei kertonut euron tukipaketeista mitään. Tukipaketit maksavat veronmaksajille ehkä miljardeja euroja ja ne tuhoavat Suomen jälkipolvien talouden - eikä ainutkaan iltapäivä- tai sanomalehti kerro syyllisten nimiä, vaalilupauksensa pettäneitä hallituspuolueiden kansanedustajia.

Lehdistön valehtelu on täysin järjestelmällistä: diktatuurimaille tyypillisesti se arvostelee oppositiota valheellisin perustein ja jättää mainitsematta (sensuroi) olennaisia asioita vallanpitäjistä.

Samaan aikaan säästetään paljon pienempiä summia "tuottavuusohjelman" nimissä ja vaarannetaan valtion turvallisuus poliisien ja tullin säästöjen myötä sekä tehdään lisää työttömiä Suomeen. Pöhkö Kauppalehti vaatii Suomea maksamaan muiden EU-maiden velkoja eurobondien myötä sekä tuottavuusohjelman (= valtion väen vähentämistä paitsi ei isopalkkaisten poliittisten virkojen osalta) totettamista, mutta ei kirjoittanut poliittisista virkanimityksistä tai yritystuista mitään - nekin maksavat miljardeja euroja veronmaksajille. Puhumattakaan eurobondeista, ne maksavat Suomelle ehkä satoja miljardeja euroja - eikä edes muuten liike-elämän etuja ajava kokoomus eurobondeja kannata.

Kauppalehti on osa kansainvälistä pankkien tiedotusta, joka ei kerro totuutta monestakaan asiasta. Kauppalehti keskittyy pitkälti liike-elämän tiedottamiseen, mutta juuri siinä se on vahvojen tahojen tiukassa ohjauksessa. Lehti on täynnä sievisteltyjä juttuja menestyvistä liikemiehistä, jotka oikeasti saavat rahansa valtion ja veronmaksajien tuilla.

Eikä Kauppalehti kerro juuri koskaan liike-elämän korruptiosta. Kertomatta jää myös poliitikkojen ja liikemiesten läheiset - rahaa sisältävät - suhteet. Ne vuosikymmenien salailun jälkeen paljastuivat kansalle vasta keväällä 2008. Tämä kevään 2008 vaalirahaskandaali, jossa isot yritykset sekä Kehittyvien Maakuntien Suomi -järjestö olivat antaneet varsinkin johtaville poliitikoille kymmeniä tuhansia euroja vaalitukea vuoden 2007 eduskuntavaaleihin.
- Media on myöhemmin pitkälti vaiennut vaalituista.

Tämän uutistenlukijan entinen sukunimi on Silvennoinen

0 Comments

Salaiset teot

Suomi valtiona

Norja

Lehdistö levittää vallanpitäjien valheita

Raimo

Archives

Categories