Median mustavalkoinen ja johtajakeskeinen maailmankuva näkyy johtavien poliitikkojen kohtelussa. Nämä ovat median mielestä lähes aina oikeassa ja näitä ei arvostella juuri koskaan. Ja vaietuista aiheista tietenkin vaietaan. Media ei siedä asiallistakaan arvostelua omista jutuistaan.
Martti Ahtisaari oli poliittisesti nimitetty virkamies. Mediassa ilmestyi Ahtisaaresta vain kiiltokuvajuttuja hänen urastaan, vaieten hänen virheistään sekä kieliasioista, joiden 100 % sensuuri jatkuu yhä. Kielilaista ja Ahtisaaren johtamasta komiteasta media ei ole kertonut mitään.
Ruokasen ja Merikallion kirja Matkalla todistaa, että median kielipoliittinen sensuuri yltää myös tietokirjallisuuteen. Kuka sensuroi tätä kirjaa, tekijät, Ahtisaari itse vai kustannustoimittaja? Viime kädessä sensuurista päättävät Suomen pahimmat roistot eli /sdp kesk kok vas rkp vihr/. Näiden puolueiden ansiosta Suomen sananvapaus on pohjoiskorealaisella tasolla, tietyistä asioista vaietaan mediassa vuosikymmeniä. EU:ssa saattaa olla muitakin (jopa kymmeniä) heikentyneen sananvapauden maita.
Ahtisaaren muistelmakirjan kirjoittaneet 2 journalistia jättivät paljon kertomatta. He poisjätöillä vääristelivät tosiasioita ja kuvasivat häntä propagandistisen myönteisesti sekä mediassa että kirjoittamassaan kirjassa. Matkalla-kirjassa mainitaan kielilakikomitean puheenjohtaja, mutta pelkästään Ahtisaaren tuttuna - itse komiteasta ei ole kirjassa sanaakaan, ikään kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan. Kansalle ei ole kerrottu Ahtisaaresta rehellisesti.
Ruokasen ja Merikallion kirja Matkalla todistaa, että median kielipoliittinen sensuuri yltää myös tietokirjallisuuteen. Kuka sensuroi tätä kirjaa, tekijät, Ahtisaari itse vai kustannustoimittaja? Viime kädessä sensuurista päättävät Suomen pahimmat roistot eli /sdp kesk kok vas rkp vihr/. Näiden puolueiden ansiosta Suomen sananvapaus on pohjoiskorealaisella tasolla, tietyistä asioista vaietaan mediassa vuosikymmeniä. EU:ssa saattaa olla muitakin (jopa kymmeniä) heikentyneen sananvapauden maita.
Ahtisaaren muistelmakirjan kirjoittaneet 2 journalistia jättivät paljon kertomatta. He poisjätöillä vääristelivät tosiasioita ja kuvasivat häntä propagandistisen myönteisesti sekä mediassa että kirjoittamassaan kirjassa. Matkalla-kirjassa mainitaan kielilakikomitean puheenjohtaja, mutta pelkästään Ahtisaaren tuttuna - itse komiteasta ei ole kirjassa sanaakaan, ikään kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan. Kansalle ei ole kerrottu Ahtisaaresta rehellisesti.
Älykkyydeltään keskinkertainen Ahtisaari käyttäytyi kuin olisi ollut Ruotsin hallituksen agentti ja hän lisäsi kansalaisten taakkaa salaisilla kielipoliittisilla komiteoillaan. Media liioitteli hänen taitojaan ja väitti ilmeisen perusteettomasti, että Ahtisaari olisi ratkaissut monia maailman kiistakysymyksiä. Ahtisaaren julkikuvassa on paljon valheita.
Valtansa jo päätyttyä Ahtisaari järjesti itselleen henkilöpalvontaa "rakastettuna ex-johtajana", hieman samaan tapaan kuin Pohjois-Korean johtaja tai Romanian Ceausescu aikanaan. Hallitus sääti hänen kunniakseen nimikkopäivän ja muutama koulu sai uuden nimen. Kansalaisilta ei kysytty haluavatko he palvoa häntä. Ahtisaari ei ottanut huomioon, että hänellä ei ollut diktaattorin valtuuksia, vaikka olisi ehkä halunnutkin.
Kun median jutuista poistaa propagandan, niistä voi löytää asiallistakin tietoa. Jossain haastattelussa Ahtisaari kertoi halunneensa Suomen Naton jäseneksi jo presidenttiaikanaan 1990-luvulla, mutta hän ei saanut puolueilta mitään tukea. Tämä osoittaa Ahtisaaren heikkoutta, hän ei uskaltanut tehdä mitään eikä puhunut asiasta julkisesti. Hän ei myöskään uskaltanut uhmata sdp:tä, jonka päättäjien enemmistö halusi syrjäyttää hänet.
Tiettävästi Ahtisaari ei koskaan kertonut kieliasioista mitään, ei nimittämästään kielilakikomiteasta tai johtamastaan komiteasta. Hän vei salaisuutensa hautaan saakka.
Valtansa jo päätyttyä Ahtisaari järjesti itselleen henkilöpalvontaa "rakastettuna ex-johtajana", hieman samaan tapaan kuin Pohjois-Korean johtaja tai Romanian Ceausescu aikanaan. Hallitus sääti hänen kunniakseen nimikkopäivän ja muutama koulu sai uuden nimen. Kansalaisilta ei kysytty haluavatko he palvoa häntä. Ahtisaari ei ottanut huomioon, että hänellä ei ollut diktaattorin valtuuksia, vaikka olisi ehkä halunnutkin.
Kun median jutuista poistaa propagandan, niistä voi löytää asiallistakin tietoa. Jossain haastattelussa Ahtisaari kertoi halunneensa Suomen Naton jäseneksi jo presidenttiaikanaan 1990-luvulla, mutta hän ei saanut puolueilta mitään tukea. Tämä osoittaa Ahtisaaren heikkoutta, hän ei uskaltanut tehdä mitään eikä puhunut asiasta julkisesti. Hän ei myöskään uskaltanut uhmata sdp:tä, jonka päättäjien enemmistö halusi syrjäyttää hänet.
Tiettävästi Ahtisaari ei koskaan kertonut kieliasioista mitään, ei nimittämästään kielilakikomiteasta tai johtamastaan komiteasta. Hän vei salaisuutensa hautaan saakka.
Salaisia komiteoita ja järjestöjä
Kielipoliittinen juntta, joka toimii median sensuurin avulla kansalaisten ulottumattomissa. Puheenjohtaja Martti Ahtisaari, joka eräällä nettisivulla todistettavasti vaati "voimatoimia" (kuva alla), joka selvästi viittaa väkivallan käyttöön jotakin tahoa vastaan - oletettavasti kielipoliittisen komitean (juntan) arvostelijoita vastaan.
Kielipoliittisen komitean jäseniä ei ole koskaan esitelty mediassa eivätkä he itse ole koskaan puhuneet siitä julkisesti. Siksi lähes kaikki suomalaiset ovat komiteasta tietämättömiä, median voimakkaan sensuurin vuoksi. Tästä ovat vastuussa sensuurista päättäneet tahot, kuten Jyrki Kataisen hallitus sekä puolueet kokoomus, sdp ja keskusta.
Näiden tahojen hallitsema YLE on täysin vaiennut komiteasta. Puolueiden omat tiedotusvälineet kuten puoluepoliittiset sanomalehdet levittävät komitean propagandaa kertomatta koskaan komiteasta mitään.
Salaisessa komiteassa on useitakin ministereitä kuten vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Seppo Kääriäinen. Salaliittolaisia, vieraan maan asialla. Täysin sensuroidussa toisessa roistojärjestössä, Paavo Lipposen johtamassa on mukana myös ruotsalaisia poliitikkoja päättämässä suomalaisten (kieli-) asioista, YLEn MTV3n Nelosen HSn ISn ILn jne sensuroidessa asian - KOKO media sensuroi asiaa täydellisesti.
LINKKI Ahtisaaren salainen kielipoliittinen komitea http://lyyxem.freehostia.com/komitea-salai.htm
Kielipoliittinen juntta, joka toimii median sensuurin avulla kansalaisten ulottumattomissa. Puheenjohtaja Martti Ahtisaari, joka eräällä nettisivulla todistettavasti vaati "voimatoimia" (kuva alla), joka selvästi viittaa väkivallan käyttöön jotakin tahoa vastaan - oletettavasti kielipoliittisen komitean (juntan) arvostelijoita vastaan.
Kielipoliittisen komitean jäseniä ei ole koskaan esitelty mediassa eivätkä he itse ole koskaan puhuneet siitä julkisesti. Siksi lähes kaikki suomalaiset ovat komiteasta tietämättömiä, median voimakkaan sensuurin vuoksi. Tästä ovat vastuussa sensuurista päättäneet tahot, kuten Jyrki Kataisen hallitus sekä puolueet kokoomus, sdp ja keskusta.
Näiden tahojen hallitsema YLE on täysin vaiennut komiteasta. Puolueiden omat tiedotusvälineet kuten puoluepoliittiset sanomalehdet levittävät komitean propagandaa kertomatta koskaan komiteasta mitään.
Salaisessa komiteassa on useitakin ministereitä kuten vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Seppo Kääriäinen. Salaliittolaisia, vieraan maan asialla. Täysin sensuroidussa toisessa roistojärjestössä, Paavo Lipposen johtamassa on mukana myös ruotsalaisia poliitikkoja päättämässä suomalaisten (kieli-) asioista, YLEn MTV3n Nelosen HSn ISn ILn jne sensuroidessa asian - KOKO media sensuroi asiaa täydellisesti.
LINKKI Ahtisaaren salainen kielipoliittinen komitea http://lyyxem.freehostia.com/komitea-salai.htm
Median vaietessa täysin "Ahtisaari vaatii voimatoimia" nettisivulla (kuva). Tämän tarkoitus on ilmeisesti pelotella ihmisiä, jotta nämä eivät uskaltaisi keskustella Ahtisaaren komiteasta (sikäli kuin tietävät siitä mitään, media sensuroi), sen kansalliskiihkoisista tavoitteista ja sen vaikutusvaltaisista ääriaineksista. Antamalla Ahtisaarelle myönteistä julkisuutta puolueet (esim. kokoomus ja vihreät), TV-kanavat (YLE, MTV3), sanomalehdet (HS, Kauppalehti jne) ja muut vastaavat tahot tosiasiassa hyväksyvät tämän pelottelun. Vaikeneminen antaa viestin, että ne eivät pidä voimatoimilla uhkailua mitenkään uutisoimisen arvoisena ja että ne hyväksyvät asian.
Paavo Lipponen sai palveluksistaan ruotsalaisille Freudenthal-mitalin vuonna 2007. Freudenthal levitti 1800-luvulla kansalliskiihoisia ja rasistisia ajatuksia, enimmäkseen juuri suomalaisia vastaan. Myös muut suomensukuiset kansat saivat osansa kiihkoruotsalaisten vihasta.
Paavo Lipponen sai palveluksistaan ruotsalaisille Freudenthal-mitalin vuonna 2007. Freudenthal levitti 1800-luvulla kansalliskiihoisia ja rasistisia ajatuksia, enimmäkseen juuri suomalaisia vastaan. Myös muut suomensukuiset kansat saivat osansa kiihkoruotsalaisten vihasta.
Unkarilainen Katalin Miklóssy YLEn haastattelussa
Mr Chance, Martti Ahtisaari ja kumppanit
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) vertasi vuonna 1993 presidenttiehdokas Ahtisaarta elokuvan Mr Chance päähenkilöön, joka sattumalta päätyy Yhdysvaltain presidentiksi. Pian sen jälkeen YLE näytti elokuvan Tervetuloa Mr. Chance! (Being There), joka on 1979 valmistunut amerikkalainen elokuva. Pääosaa Mr Chance (puutarhuri, josta tulee presidentti) esitti Peter Sellers. Elokuvassa Mr Chance kuvataan vähä-älyiseksi, jonka monitulkintaisia lausuntoja TV:ssä tulkitaan väärin viisauden osoitukseksi. Tässä suhteessa Mr Chanceä voi verrata pikemminkin Mauno Koiviston (presidenttinä 1981-1994) kummallisiin lausuntoihin. Niitä eri tahot tulkitsivat eri tavoin kuin Koivisto oli ehkä ajatellut. Koivisto lopulta kielsi ulkoministeriötä selittämästä arvoituksellisia lausuntojaan.
Mauno Koiviston kummalliset lausunnot (esim. lehtimiehiä hän nimitti sopuleiksi) ja eri tahojen rankka arvostelu ovat valtionpäämiehelle sopimatonta käytöstä. Presidentin pitää ymmärtää niitäkin kansalaisia, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan. Kykyä toisten ymmärtämiseen ei näytä olevan yhdelläkään demaripresidentillä. Koivisto ei ymmärtänyt velallisten ahdinkoa, vaan kehotti tuomioistuimia tuomitsemaan näiden vahingoksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_konklaavi. Ja tämäkin aihe on ollut tiedotusvälineiden sensuroima.
Mauno Koivisto myötäili Neuvostoliittoa pahemmin kuin edeltäjänsä Urho Kekkonen. Eikä Koivistolla ollut Urho Kekkosen älyä ajaa Suomen etuja. Pääministeriksi Koivisto pääsi vuonna 1979, kun kokoomus jätettiin hallituksen ulkopuolelle Neuvostoliiton painostuksesta. Sekä Kekkonen että Koivisto ovat kirjoittaneet lukuisia kirjoja, mutta Ahtisaari "Mr Chance" ei ainuttakaan.
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) vertasi vuonna 1993 presidenttiehdokas Ahtisaarta elokuvan Mr Chance päähenkilöön, joka sattumalta päätyy Yhdysvaltain presidentiksi. Pian sen jälkeen YLE näytti elokuvan Tervetuloa Mr. Chance! (Being There), joka on 1979 valmistunut amerikkalainen elokuva. Pääosaa Mr Chance (puutarhuri, josta tulee presidentti) esitti Peter Sellers. Elokuvassa Mr Chance kuvataan vähä-älyiseksi, jonka monitulkintaisia lausuntoja TV:ssä tulkitaan väärin viisauden osoitukseksi. Tässä suhteessa Mr Chanceä voi verrata pikemminkin Mauno Koiviston (presidenttinä 1981-1994) kummallisiin lausuntoihin. Niitä eri tahot tulkitsivat eri tavoin kuin Koivisto oli ehkä ajatellut. Koivisto lopulta kielsi ulkoministeriötä selittämästä arvoituksellisia lausuntojaan.
Mauno Koiviston kummalliset lausunnot (esim. lehtimiehiä hän nimitti sopuleiksi) ja eri tahojen rankka arvostelu ovat valtionpäämiehelle sopimatonta käytöstä. Presidentin pitää ymmärtää niitäkin kansalaisia, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan. Kykyä toisten ymmärtämiseen ei näytä olevan yhdelläkään demaripresidentillä. Koivisto ei ymmärtänyt velallisten ahdinkoa, vaan kehotti tuomioistuimia tuomitsemaan näiden vahingoksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_konklaavi. Ja tämäkin aihe on ollut tiedotusvälineiden sensuroima.
Mauno Koivisto myötäili Neuvostoliittoa pahemmin kuin edeltäjänsä Urho Kekkonen. Eikä Koivistolla ollut Urho Kekkosen älyä ajaa Suomen etuja. Pääministeriksi Koivisto pääsi vuonna 1979, kun kokoomus jätettiin hallituksen ulkopuolelle Neuvostoliiton painostuksesta. Sekä Kekkonen että Koivisto ovat kirjoittaneet lukuisia kirjoja, mutta Ahtisaari "Mr Chance" ei ainuttakaan.
Martti Ahtisaari -päivästä kertoo 10.11.2016 Mikko Hirvonen, Pirkanmaan alueuutiset, TV2
Presidenttien henkilöpalvontaa: marraskuussa on Suomessa Martti Ahtisaari -päivä, joku "maabrändi"-työryhmä julisti tämän 16.11.2011 - kenen valtuuttamana? Sen jälkeen Ulkoministeriö on säännöllisesti järjestänyt vastaavia päiviä (2011-2016), ihan kuin Pohjois-Koreassa Suomen media ja virastot palvovat johtajaa tai johtajia. Ahtisaari-päivien "päivänsankari" vierailee usein kouluissa ja on lasten seurassa.
Mikä estää Martti Ahtisaarta puhumasta vuonna 1999 nimittämästään kielilakikomiteasta? Sensuuri, valhe ja henkilöpalvonta. Kielilaki on vahingoittanut suomalaisten etuja merkittävästi, joten poliitikkojen valvomat tiedotusvälineet sensuroivat aihetta. Myös Ahtisaaren oma komitea (ylhäällä) on ollut median sensuroima Halosen kauden loppupuolella, joten kansa ei tiedä siitä mitään, vaikka juuri se valmisteli kielipoliittisia ratkaisuja.
2000-luvun alun optiokohussa erään yhtiön hallituksessa toiminut "Mara" eli Ahtisaari keräsi muhkeat optiotulot, yhtiöiden samalla irtisanoessa työntekijöitään. Muistelmien kirjoittajien periaate vaieta kaikesta mistä muistelmien kohde (Martti Ahtisaari) haluaa, sopii varmasti kaikille maailman epärehellisille ihmisille, vallanpitäjille ja diktaattoreille.
Suomen Kuvalehden edellinen päätoimittaja Martti Backman paljasti pankkien KOP ja SYP fuusion (Meritaksi) 1995 ennen kuin pankit itse halusivat asian julkistaa. Vain kuukausia myöhemmin aikakauslehden hallinto erotti päätoimittajan, pankkien vaatimuksesta. Näin käy kun sanomalehti, aikakauslehti tai TV-kanava (poliittisen tai taloudellisen eliitin mielestä) kertoo vääristä (sensuroiduista) aiheista.
Ahtisaaren muistelmissa (Katri Merikallio ja Tapani Ruokanen: Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina, 2011) ei mainita kielilakia. Kirja mainitsee Pekka Hallbergin toisessa roolissa, presidentin yhtyeen haitarin ja pianon soittajana, ei kielilakikomitean puheenjohtajana kertaakaan.
Nelosen uutisista Auli Valpola
Kirsi Alm-Siira, MTV3n aamu-uutiset vuonna 2006