Islantilaisten tavoin myös norjalaiset ovat kiinnostuneita viikinkien ryöstöretkistä, ymmärtämättä ryöstöretkien muille kansoille aiheuttamia suuria kärsimyksiä. Matkoillaan viikingit ryöstivät, murhasivat ja ottivat orjia. Norjan kielen kippis-sana on alkuaan tarkoittanut pääkalloa. Norjalaisen P. Munchin rasismista katso http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Andreas_Munch.
The Norwegian drinking toast (skål) has a rather macabre background; it originally meant 'skull'. The word has come down from a custom practiced by the warlike and terrorist Vikings who used the dried-out skulls of their enemies as drinking mugs, with the evident advantage that the mug held a large quantity of mead and could be easily replaced.
The Viking raids are remembered: Spanish-speaking mothers warn their children that if they do not behave, the Norwegian (el noruego) will carry them off.
The Norwegian drinking toast (skål) has a rather macabre background; it originally meant 'skull'. The word has come down from a custom practiced by the warlike and terrorist Vikings who used the dried-out skulls of their enemies as drinking mugs, with the evident advantage that the mug held a large quantity of mead and could be easily replaced.
The Viking raids are remembered: Spanish-speaking mothers warn their children that if they do not behave, the Norwegian (el noruego) will carry them off.
Norja on hyvin vanhoillinen maa. Vuonna 1994 Lillehammerissa järjestettiin talviolympialaiset. Eri lajien tunnuksena oli kivikauden luolamaalausten tyyliä jäljitteleviä kuvioita. Kivikautta symboloivat kuviot kertovat, mihin norjalaisten henkinen elämä suuntautuu.
Bjørnstjerne Bjørnson: the multiplication of languages is a bad thing in any country, since it adds to the difficulties on the working as well as the business man.
The legend that his ancestors drank the most ardent mead from the skulls of their enemies has tinctured the modern attitude of mind toward all the Scandinavians.
The National Geograpchic Magazine, 1924, Maurice Francis Egan: Norway and the Norwegians, pp 660
Norjalaislaivat pyytävät valaita Atlantilta kuin satoja vuosia sitten, vaikka ne olisivat kuinka uhanalaisia. Ja valtamerten kalojen ylikalastuksesta ovat osaltaan vastuussa myös norjalaiset. Norjalaisiakin pahempia valtamerten kalakantojen tuhoajia ovat espanjalaiset kalastuslaivat.
Pohjois-Norjan suomalaiset
Eräs pohjoissuomalainen kertoi, että hänellä on enemmän sukulaisia Oslossa kuin Helsingissä. Nämä ovat 1800-luvulla muuttaneet Pohjois-Suomesta Pohjois-Norjaan nälkävuosia pakoon ja nykyaikana heidän jälkeläisensä ovat muuttaneet maan pääkaupunkiin.
Pohjois-Norjassa on asunut satoja vuosia suomalainen vähemmistö, jota norjalaiset ovat vainonneet ja norjalaistaneet.
Kveenien eli norjansuomalaisten ("nor-su") asuinpaikkoja ovat Pohjois-Norjassa mm. Jyykeä, Jyykeänperä (= Skibotn), Alattio (= Alta), Pykeijä (Pykeä tai vokaalisoinnun vastaisesti Pykeija), Vesisaari (Vadsø), Kirkkoniemi, Näätämö (= Neiden). Pohjois-Norjassa asuu myös norjalaisia ja saamelaisia; osa suomalaisista on kieleltään norjalaistuneita.
The legend that his ancestors drank the most ardent mead from the skulls of their enemies has tinctured the modern attitude of mind toward all the Scandinavians.
The National Geograpchic Magazine, 1924, Maurice Francis Egan: Norway and the Norwegians, pp 660
Norjalaislaivat pyytävät valaita Atlantilta kuin satoja vuosia sitten, vaikka ne olisivat kuinka uhanalaisia. Ja valtamerten kalojen ylikalastuksesta ovat osaltaan vastuussa myös norjalaiset. Norjalaisiakin pahempia valtamerten kalakantojen tuhoajia ovat espanjalaiset kalastuslaivat.
Pohjois-Norjan suomalaiset
Eräs pohjoissuomalainen kertoi, että hänellä on enemmän sukulaisia Oslossa kuin Helsingissä. Nämä ovat 1800-luvulla muuttaneet Pohjois-Suomesta Pohjois-Norjaan nälkävuosia pakoon ja nykyaikana heidän jälkeläisensä ovat muuttaneet maan pääkaupunkiin.
Pohjois-Norjassa on asunut satoja vuosia suomalainen vähemmistö, jota norjalaiset ovat vainonneet ja norjalaistaneet.
Kveenien eli norjansuomalaisten ("nor-su") asuinpaikkoja ovat Pohjois-Norjassa mm. Jyykeä, Jyykeänperä (= Skibotn), Alattio (= Alta), Pykeijä (Pykeä tai vokaalisoinnun vastaisesti Pykeija), Vesisaari (Vadsø), Kirkkoniemi, Näätämö (= Neiden). Pohjois-Norjassa asuu myös norjalaisia ja saamelaisia; osa suomalaisista on kieleltään norjalaistuneita.
Varhaiskeskiajalla suomenheimoiset karjalaiset purjehtivat Vienan merta pitkin kauas pohjoiseen aina nykyiseen Pohjois-Norjaan saakka. Suomalaiset puolestaan kulkivat Tornion- ja Muonionjokea pitkin pohjoiseen Kilpisjärvelle, josta oli lyhyt matka Pohjois-Norjaan. Länsi-Ruijan suomalainen asutus on selvästi vanhempaa kuin Itä-Ruijan. Pohjois-Norjan suomalaisten ja karjalaisten naapureina olivat saamelaiset ja norjalaiset.
1700-luvulla alkoi Pohjois-Norjaan ulottunut suomalaissiirtolaisuus. Norjalaiset eivät suvainneet suomen kieltä. Siirtolaisuus kuitenkin jatkui 1800-luvulla, sillä Suomessa työntävänä tekijänä oli voimakas väestönkasvu ja toisaalta nälkä- ja katovuodet sekä sortovuodet.
Norjan päättäjät käyttivät kveeni-sanaa, jolla paikalliset norjalaiset pilkkasivat suomalaisia. Norjalaiset pyrkivät raaoin hallinnollisin keinon norjalaistamaan alueen suomalaisväestön. Huomattava osa suomalaisista joutui norjalaistamaan sukunimensä.
1700-luvulla alkoi Pohjois-Norjaan ulottunut suomalaissiirtolaisuus. Norjalaiset eivät suvainneet suomen kieltä. Siirtolaisuus kuitenkin jatkui 1800-luvulla, sillä Suomessa työntävänä tekijänä oli voimakas väestönkasvu ja toisaalta nälkä- ja katovuodet sekä sortovuodet.
Norjan päättäjät käyttivät kveeni-sanaa, jolla paikalliset norjalaiset pilkkasivat suomalaisia. Norjalaiset pyrkivät raaoin hallinnollisin keinon norjalaistamaan alueen suomalaisväestön. Huomattava osa suomalaisista joutui norjalaistamaan sukunimensä.
Norja oli 1800-luvulla köyhä maa, ja huomattava osa Norjan väestöstä muutti Amerikkaan. Myös Pohjois-Norjan Vesisaaresta muutettiin Amerikkaan.
Pohjoiskalotissa kylät ovat kielittäin, on norjan-, saamen- ja suomenkielisiä kyliä.
Paikallinen suomen kielen murre
Norjan kielen vaikutus tuntuu kaikkialla Ruijan suomalaismurteissa, mutta saamen vaikutusta havaitsee vain paikoin: toisinaan saame vaikuttaa paikalliseen ruijansuomeen suhteellisen voimakkaasti, toisinaan taas saamen kielen vaikutus puuttuu täysin. Vahvinta saamen kielen vaikutus on Jyykeässä, Pyssyjoella ja Taanassa.
Pohjoiskalotissa kylät ovat kielittäin, on norjan-, saamen- ja suomenkielisiä kyliä.
Paikallinen suomen kielen murre
Norjan kielen vaikutus tuntuu kaikkialla Ruijan suomalaismurteissa, mutta saamen vaikutusta havaitsee vain paikoin: toisinaan saame vaikuttaa paikalliseen ruijansuomeen suhteellisen voimakkaasti, toisinaan taas saamen kielen vaikutus puuttuu täysin. Vahvinta saamen kielen vaikutus on Jyykeässä, Pyssyjoella ja Taanassa.
Norjan kansallisrunoilijan salatut suomalaiset juuret
Norjan kansallisrunoilija Bjørnstjerne Bjørnson syntyi 8.12.1832 ja kuoli 26.4.1910. Hän vieraili Suomessa vuonna 1888. Matkallaan hän tapasi mm. Juhani Ahon ja Sakari Topeliuksen. Bjørnson ilmaisi usein tukensa Suomelle sortovuosien venäläistämistä vastaan. Neljä suomalaista lähetti hänen haudalleen seppeleen, jossa luki "Bjørnstjerne Bjørnsonille, Norjan suurelle runoilijalle, joka rauhoitti maanpakolaisia suomalaisia koskaan unohtumattomalla sydämen ja neron terwehdyksellä".
Suomessa luettiin sortovuosina 1900-luvun alussa paljon Bjørnsonin runoa Viimeisen postin saavuttua Suomesta: (1903, ote)
Oikeuden ne tappaa, aatteen,
joka vuosisatain vierren
tukenut on maata, pettää
pohja, kaikki kallistuvi
Mutta miksi Bjørnson oli suomalaismielinen? Koska hän tiesi suomalaiset juurensa. Bjørnstjerne Bjørnsonin esi-isät olivat Taalainmaalle 1500-luvulla houkuteltuja savolaisia niin sanottuja metsäsuomalaisia, jotka 1600-luvun ruotsalaisten vainojen aikaan pakenivat Norjan puolelle. Vielä tänäänkin Taalainmaan asukkaiden enemmistö tuntee suomalaiset juurensa. Aihetta on tutkinut Matti Höök. Urho Kekkoselle esiteltiin Ruotsin valtiovierailulla 1960-luvulla viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen, nähtävyytenä. Bjørnson oli metsäsuomalaisten jälkeläisiä, mutta muut Norjan kuuluisat taiteilijat Grieg ja Ibsen olivat ihan perusnorjalaisia.
Norjan kansallisrunoilija Bjørnstjerne Bjørnson syntyi 8.12.1832 ja kuoli 26.4.1910. Hän vieraili Suomessa vuonna 1888. Matkallaan hän tapasi mm. Juhani Ahon ja Sakari Topeliuksen. Bjørnson ilmaisi usein tukensa Suomelle sortovuosien venäläistämistä vastaan. Neljä suomalaista lähetti hänen haudalleen seppeleen, jossa luki "Bjørnstjerne Bjørnsonille, Norjan suurelle runoilijalle, joka rauhoitti maanpakolaisia suomalaisia koskaan unohtumattomalla sydämen ja neron terwehdyksellä".
Suomessa luettiin sortovuosina 1900-luvun alussa paljon Bjørnsonin runoa Viimeisen postin saavuttua Suomesta: (1903, ote)
Oikeuden ne tappaa, aatteen,
joka vuosisatain vierren
tukenut on maata, pettää
pohja, kaikki kallistuvi
Mutta miksi Bjørnson oli suomalaismielinen? Koska hän tiesi suomalaiset juurensa. Bjørnstjerne Bjørnsonin esi-isät olivat Taalainmaalle 1500-luvulla houkuteltuja savolaisia niin sanottuja metsäsuomalaisia, jotka 1600-luvun ruotsalaisten vainojen aikaan pakenivat Norjan puolelle. Vielä tänäänkin Taalainmaan asukkaiden enemmistö tuntee suomalaiset juurensa. Aihetta on tutkinut Matti Höök. Urho Kekkoselle esiteltiin Ruotsin valtiovierailulla 1960-luvulla viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen, nähtävyytenä. Bjørnson oli metsäsuomalaisten jälkeläisiä, mutta muut Norjan kuuluisat taiteilijat Grieg ja Ibsen olivat ihan perusnorjalaisia.
Bjørnstjerne Bjørnsonin suomalaistaustaa eivät kerro Norjan eivätkä Suomen tiedotusvälineet. Esimerkiksi norjankielisen Wikipedian Bjørnson-sivulla ei ole mitään hänen suomalaiseen taustaansa tai Suomeen viittaavaa. Eikö tämmöisen tosiasian luulisi olevan pikemminkin yhteistyön etu, mutta ei - norjalaisjournalistit sensuroivat kansallismielisyytensä vuoksi ja suomalaisjournalistit poliitikkojen pohjoismaisen suuntauksen ja siihen liittyvän sensuurin vuoksi.
"Pohjoismainen yhteistyö" on propagandaa: se tarkoittaakin yhteistä tiedon pimitystä sekä eri maiden valtapuolueiden kansallismielisyyden yhdistämistä. Pohjoismainen yhteistyö ei heikennä kansallismielisyyttä, vaan voimistaa sitä. Media huijaa kaikkia pohjoismaalaisia ja suomalaisia eniten.