Salattu totuus: PS jätettiin oppositioon ulkopoliittisista syistä
Vaalikeskustelussa presidenttiehdokkaat Väyrynen ja Soini kertoivat, että hallituksen muodostamisessa ei edes tutkittu mahdollista hallitusvaihtoehtoa PS+kesk+sdp.
TV1n vaalikeskustelu 19.1.2012, 17 minuutin jälkeen Paavo Väyrynen :
"Viime keväänä ja kesänähän kävi niin, että ei tutkittu kaikki hallitusvaihtoehtoja. Minun mielestäni olisi pitänyt tutkia sellainenkin mahdollisuus, että olisi ollut sosialidemokraattinen pääministeri, ja olisi heidän johdollaan pyritty saamaan perussuomalaiset hallitukseen. Tätä ei nyt tehty, vaan omaksuttiin sellainen uusi tulkinta, että suurimman ryhmän edustajalla on oikeus muodostaa mikä tahansa hallitus, jonka hän suinkin saa aikaan. Ja näin meille syntyi hallitus, joka on häviäjien hallitus, jonka kokoonpano ei vastannut eduskuntavaalien tulosta."
Timo Soini :
"Tiedän nää neuvottelut erittäin hyvin kun kävin niitä viikkokausia ja toisin kuin EB joka ei tiennyt niistä mitään. Oli perustilanne että oli kokoomusvetoinen EU-politiikka ja perussuomalaisten politiikka, joka kumpusi EU-kriittisyydestä. Näitä yritimme sovittaa yhteen, neuvotteluja käytiin viikkoja ja viikkoja. Välistä oli sikspäkki kasassa kunnes sieltä Arhinmäen porukka tuli raput alas, ja kun ei päästy yhteisymmärrykseen, niin tuli tää tilanne. Mutta kyllä olisi muutakin vaihtoehtoa ollut. Nyt tehtiin semmoinen ratkaisu, että siellä on kaikki nämä lilliputtipuolueet mukana. Toinen vaihtoehto olisi ollut .."
[- tässä toinen ehdokas EB puhuu päälle ja yrittää estää Timoa puhumasta -]
"Toinen vaihtoehto olisi ollut se että perussuomalainen ja keskustalainen nykykeskustaa kriittisempi ja sosialidemokraatit, siinä olisi ollut enemmistöhallitus. Se olisi ollut myös mahdollista."
Vaalikeskustelussa presidenttiehdokkaat Väyrynen ja Soini kertoivat, että hallituksen muodostamisessa ei edes tutkittu mahdollista hallitusvaihtoehtoa PS+kesk+sdp.
TV1n vaalikeskustelu 19.1.2012, 17 minuutin jälkeen Paavo Väyrynen :
"Viime keväänä ja kesänähän kävi niin, että ei tutkittu kaikki hallitusvaihtoehtoja. Minun mielestäni olisi pitänyt tutkia sellainenkin mahdollisuus, että olisi ollut sosialidemokraattinen pääministeri, ja olisi heidän johdollaan pyritty saamaan perussuomalaiset hallitukseen. Tätä ei nyt tehty, vaan omaksuttiin sellainen uusi tulkinta, että suurimman ryhmän edustajalla on oikeus muodostaa mikä tahansa hallitus, jonka hän suinkin saa aikaan. Ja näin meille syntyi hallitus, joka on häviäjien hallitus, jonka kokoonpano ei vastannut eduskuntavaalien tulosta."
Timo Soini :
"Tiedän nää neuvottelut erittäin hyvin kun kävin niitä viikkokausia ja toisin kuin EB joka ei tiennyt niistä mitään. Oli perustilanne että oli kokoomusvetoinen EU-politiikka ja perussuomalaisten politiikka, joka kumpusi EU-kriittisyydestä. Näitä yritimme sovittaa yhteen, neuvotteluja käytiin viikkoja ja viikkoja. Välistä oli sikspäkki kasassa kunnes sieltä Arhinmäen porukka tuli raput alas, ja kun ei päästy yhteisymmärrykseen, niin tuli tää tilanne. Mutta kyllä olisi muutakin vaihtoehtoa ollut. Nyt tehtiin semmoinen ratkaisu, että siellä on kaikki nämä lilliputtipuolueet mukana. Toinen vaihtoehto olisi ollut .."
[- tässä toinen ehdokas EB puhuu päälle ja yrittää estää Timoa puhumasta -]
"Toinen vaihtoehto olisi ollut se että perussuomalainen ja keskustalainen nykykeskustaa kriittisempi ja sosialidemokraatit, siinä olisi ollut enemmistöhallitus. Se olisi ollut myös mahdollista."
Keväällä 2011 Kreikan ja Portugalin tukipaketit olivat kokoomuksen EU-politiikan ehtoja. PS ei mennyt hallitukseen, koska se ei halunnut tukea miljardeilla euroilla Portugalin ja Kreikan tukipaketteja. Uuden hallituksen muodostuttua lehdistö vaikenee näistä tukipaketeista järjestelmällisesti ainakin hallituksen muodostuksen ja PS:n yhteydessä. TV:n vaalitentitkään eivät kertoneet tukipaketeista mitään.
"Ylivoimainen enemmistö irrottautuisi Kreikan tuesta" kertoi Aamupostin otsikko 11.9.2011. Myös toinen siteerattu sanomalehti kertoi suomalaisten enemmistön vastustavan tukipaketteja ilman vakuuksia. Tässä kansa oli PS:n kannalla, mutta muut puolueet kokoomuksen johdolla halusivat tukea euroa ja ulkomaisia pankkeja. Ennen vaaleja suurin osa valituista ehdokkaista ei olisi tukenut tukipaketteja: tukipaketteja myötäillessään moni kansanedustaja rikkoi vaalilupauksensa.
Hallituksen muodostamisessa vastaava tilanne syntyi 1979 kokoomuksen suuren vaalivoiton jälkeen. Muut isot puolueet sdp, skdl ja keskustapuolue eivät halunneet kokoomusta hallitukseen, Neuvostoliiton painostuksesta. Silloinkaan lehdistö ei kertonut totuutta eli NL:n osuutta kokoomuksen oppositiossa oloon. Juhannuksena 1979 keskustapuolueen johtaja Johannes Virolainen kertoi Suomen Kuvalehdessä, että "yleiset syyt" olivat syy kokoomuksen oppositiossa oloon. Presidentti Kekkonen paheksui Virolaisen lausuntoa, vaikka se ilmaisi - toki peitellysti - totuuden: iso naapurimaa esti kokoomuksen hallitukseen tulon.
"Ylivoimainen enemmistö irrottautuisi Kreikan tuesta" kertoi Aamupostin otsikko 11.9.2011. Myös toinen siteerattu sanomalehti kertoi suomalaisten enemmistön vastustavan tukipaketteja ilman vakuuksia. Tässä kansa oli PS:n kannalla, mutta muut puolueet kokoomuksen johdolla halusivat tukea euroa ja ulkomaisia pankkeja. Ennen vaaleja suurin osa valituista ehdokkaista ei olisi tukenut tukipaketteja: tukipaketteja myötäillessään moni kansanedustaja rikkoi vaalilupauksensa.
Hallituksen muodostamisessa vastaava tilanne syntyi 1979 kokoomuksen suuren vaalivoiton jälkeen. Muut isot puolueet sdp, skdl ja keskustapuolue eivät halunneet kokoomusta hallitukseen, Neuvostoliiton painostuksesta. Silloinkaan lehdistö ei kertonut totuutta eli NL:n osuutta kokoomuksen oppositiossa oloon. Juhannuksena 1979 keskustapuolueen johtaja Johannes Virolainen kertoi Suomen Kuvalehdessä, että "yleiset syyt" olivat syy kokoomuksen oppositiossa oloon. Presidentti Kekkonen paheksui Virolaisen lausuntoa, vaikka se ilmaisi - toki peitellysti - totuuden: iso naapurimaa esti kokoomuksen hallitukseen tulon.
Jos vuoden 2011 hallituksen muodostamisen valheita sovellettaisiin menneisyyteen, kokoomuksen vaalivoittojen 1970, 1979 ja 1983 jälkeen, vallanpitäjien lehdistölle syöttämä väite (valhe) kuuluisi "vaalivoittaja kokoomus ei halunnut hallitukseen".
Totuus on että vuosina 1979 ja 2011 eduskuntavaalien voittaja jätettiin hallituksen ulkopuolelle ulkovaltojen painostuksesta.
Ruotsin lehdistön kevään 2011 PS-vastaisen kampanjan tavoite oli kertoa eliitin tavoite naapurimaan puolueen jättämisestä oppositioon, sen suurvoitosta huolimatta. Vastaavasti Neuvostoliiton lehdistö kokoomukselle vihamielisellä kirjoittelullaan osoitti Neuvostoliiton kommunistipuolueen tahdon. Siksi kokoomus jätettiin oppositioon vuosien 1970, 1979 ja 1983 vaalien jälkeen.
Toinen taho on eurooppalaiset pankit, joiden etuja tukipakettien hylkääminen olisi vaurioittanut. Isoilla pankeilla on paljon valtaa EU:n päätöksiin.
22.1.2012 uutiset kertoivat Budapestin mielenosoituksesta, jossa rinnastettiin EU:n Unkariin kohdistama painostus Neuvostoliiton painostukseen ja vuosien 1945-89 diktatuuriin. Iskulause "1956 Soviet tanks, 2012 Western banks". Unkarin hallitus rajoittaa sananvapautta, mutta niin rajoittaa EU:kin. EU:n puuttuminen jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin on sopimatonta. EU:ssa on epävirallinen päätöksenteko, johon eri eturyhmät vaikuttavat - kansalaisille ei tästä kerrota. Direktiivistä hyötyjän EU usein salaa.
Vaalivoittajan sysääminen oppositioon vuosina 1979 ja 2011 ulkovaltojen painostuksesta, asian voimakas sensuuri (euron miljardien tukipaketeista vaikeneminen) ja median vääristely ("yleiset syyt", "ei halunnut hallitukseen") todistavat, että Suomessa on diktatuurivaltion piirteitä.
Sakari Kilpelä 30.8.1998, YLEn aamu-TV